Peru on pitkään ollut mielessämme matkakohteena. Viime vuosien aikana eri syistä matka on kuitenkin aina siirtynyt. Tällä kertaa päätimme vihdoin toteuttaa suunnitelmamme ja lähteä kiertämään eri Etelä-Amerikan maita.

Lähtökohteeksi valitsimme tietysti Perun, joten varasimme lennot Helsingistä Limaan ja valmistauduimme jännittävään kahdeksan päivän seikkailuun, jossa kierrämme Perun bussilla.

Peru Hopin bussi


Aluksi pohdimme paljon erilaisia vaihtoehtoja, miten liikkua paikasta toiseen Perussa. Katselimme lentoja, erilaisia bussireittejä sekä autonvuokrausmahdollisuuksia, kunnes löysimme Peru Hopin bussipalvelun.

Peru Hop on ensimmäinen Perun hop on hop off- bussipalvelu, joka mahdollistaa joustavan ja turvallisen matkustamisen Perun parhaimpien kohteiden välillä. Pystyt hyppäämään tai poistumaan bussista useassa eri kaupungissa tai nähtävyyksissä omalla aikataululla. Ei tarvitse myöskään huolehtia pitkien välimatkojen itsenäisestä järjestämisestä.

Peru Hopin bussi
Yksi Peru Hopin bussi, jolla matkustimme

Toinen positiivinen etu meidän puolesta oli se, että Peru Hopin bussissa on aina mukana matkaopas, joka kertoo vinkkejä sekä suosituksia eri kohteista. Lisäksi tietyssä reitissä on erilaisia pysähdyksiä, joita muut bussipalvelut eivät sisällä.

Kuitenkin meitä hieman huolestutti se, että noudattavatko bussit aina aikataulua. Meillä oli etukäteen ostetut liput Machu Picchulle, ja vähän jännitti, pääsemmekö ajoissa toteuttamaan unelmaamme. Mutta kaikki sujui niin kuin piti, ja vaikka välillä oli ulkopuolisia tekijöitä, kuten kauheat ruuhkat kaikkialla. Matkamme nimittäin osui Perun itsenäisyyspäivän yhteyteen. Aina olimme perillä ajallaan!

Lima – Paracas – Ica


Meidän ensimmäinen etappi Peru Hop -bussilla alkoi Limasta Huacachinaan, sisältäen miellyttävän pysähdyksen Paracasin kaupungissa.

Lähdemme Limasta

Reissu alkoi Limasta, missä olimme viettäneet jo edellisen päivän tutustuen kaupungin vilinään. Aamulla aikaisin, vähän ennen kello 5:00, Peru Hopin matkaopas odotti meitä hotellimme edustalla valmiina ohjaamaan meidät bussiin. Bussi odotti Mirafloresin alueella pääkadulla, jonne myös muita matkustajia astui reippain mielin kyytiin.

Paracas: luonnonkauneutta

Neljän tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme Paracasin kaupunkiin. Tarjolla oli kaksi vaihtoehtoa: viettää aikaa omatoimisesti kaupungissa tai tehdä retki luonnonkauniille Ballestasin saarille. Me valitsimme veneretken saarille, sillä samalla pääsi näkemään geoglyyfin nimeltään Candelabro. Tämän jälkeen jäi vielä reilusti aikaa ennen bussin lähtöä, joten kävimme syömässä paikallisessa ravintolassa Paracassa.

Huacachina: Keidas keskellä hiekkadyynejä

Paracasta matka jatkui kohti Icaa, jossa osa matkailijoista yöpyi. Me siirryimme lähellä olevaan Huacachinaan, joka kätkee syliinsä aidon aavikkokeitaan tunnelman. Huacachinassa pääsimme kokemaan huikean elämyksen buggysafarilla hiekka-aavikon dyynien parissa. Tämä oli kyllä parasta, vaikka retken aikana jännitti ja sydän tykytti täysillä.

Olimme varanneet yhden yön Wild Olive Guest housista. Valitettavasti majoituksen huoneen kuvat eivät vastanneet todellisuutta. Lisäksi musiikkia soitettiin äänekkäästi aamuyöhön asti. Tämän vuoksi, emme saaneet nukuttua hyvin.

Ica – Nazcan linjat – Arequipa


Levottoman yön jälkeen jatkoimme matkaa Peru Hopin bussilla. Aluksi kävimme Icassa vierailemassa viinitiloilla, tämän jälkeen suuntasimme Nazcan linjoille ja lopuksi meitä odotti pitkä matka yöbussissa kohti Arequipaa.

Ica: piscon maistelua

Ica kaupunki on kuuluisa hiekkadyyniensä lisäksi viinituotannostaan ja piscosta, perulaisen kansallisjuoman valmistuksesta. Peru Hop järjesti vierailun Pisco Nietto tiloille, jossa pääsimme tutustumaan piscon valmistusprosessiin ja maistelemaan erilaisia piscolaatuja. Maisteluun sisältyi sekä kuivia että hedelmäisiä vaihtoehtoja. Jokaisessa piscon eri lajissa oli omat uniikit vivahteensa. Vierailun päätteeksi nautimme perulaisesta ruokailusta viinitilan idyllisessä maalaisympäristössä.

Nazcan linjat: muinaiset mysteerit

Piscon maistelun jälkeen seuraava pysäkki oli Nazcan linjat, jotka ovat yksi Perun suurimmista arkeologisista mysteereistä. Ennen saapumista linjoille kiersimme bussilla Andien kauniissa maisemissa jyrkkiä teitä pitkin.

Peru Hopin reittiin kuului pysähdys Nazcan linjojen näköalatornille, josta pääsimme ihailemaan kolmea kuviota: liskoa, kättä ja puuta. Oli häikäisevää seistä tornissa ja tuijottaa alas näihin mystisiin kuvioihin, jotka ovat säilyneet halki vuosituhansien. Se, miten nämä suunnattoman suuret maapiirrokset on aikoinaan luotu ja mikä niiden tarkoitus on, herätti meissä kaikissa runsaasti kysymyksiä ja spekulaatioita ilman konkreettista vastausta…

Nazcan kaupunkiin on näköalatornista matkaa noin 25 km ja sinne vielä pysähdyttiin tunniksi. Kylään voi jäädä yöksi, jos esimerkiksi haluaa kokea linjat ilmasta käsin pienen lentokoneen kyydissä. Me kuitenkin päätimme jatkaa yöbussilla kohti Arequipaa. Nazcassa kävimme vain nauttimassa illallisesta paikallisessa ravintolassa ja ostimme matkaa varten pienestä kaupasta vettä ja naposteltavaa. Pitkä yö oli edessä.

Arequipa – Valkoisen kaupungin viehätys

Aamuyöstä saavuttiin Arequipaan. Bussimatka yhteensä kesti noin 10 tuntia Nazcasta ja oltiin etuajoissa perillä. Jotenkin saimme nukuttua bussissa, vaikka vähän häiritsi, kun jalkoja ei saanut suoraksi.

Bussi ei päässyt ajamaan keskustaan, mutta Peru Hop järjesti meille minibussin, jolla siirryimme Arequipan keskustaan. Isot bussit on kielletty. Kello oli noin 5:00 aamulla, ja vähän säikähdimme, että jäädäänkö kadulle, jos ei päästä sisään hotellille siihen aikaan. Mutta Peru Hopin kuski varmisti, että saavumme turvallisesti hotellille. Hän vei meidät ovelle asti ja odotti niin kauan, kunnes hotellista vastattiin ja tultiin avaamaan. Onneksi henkilökunta oli tosi mukavaa ja tarjosi meille väliaikaisen huoneen, jossa saimme levätä hetken.

Ruta del Sillar – Tulivuorten ja kiviveistosten polku Arequipassa

Aluksi meillä ei ollut paljon suunnitelmia Arequipassa, kun vain nauttia kaupungin arkkitehtuurista ja maisemista. Mutta bussissa meille tarjottiin Ruta del Sillar -retkeä, jonka sitten varasimme erikseen.

Noin kello 10 aikoihin meidät haettiin hotellista ja matkalla Ruta del Sillariin pysähdyttiin katsomaan tulivuoria Zamacola-näköalapaikasta. Niitä on yhteensä kolme: Misti, Chachani ja Pichu Pichu. Näköalat olivat aivan mahtavat.

Tämän jälkeen siirryimme kohti Quebrada de Culebrillasia, jossa pääsimme kiertämään laavavirtojen muovaamia kanjoneita sekä näkemään Wari-kulttuurin kallioon kaivertamat muinaiset työt. Alueella oli todella paljon hyttysiä. Onneksi meitä varoitettiin etukäteen, niin saimme ostettua hyttysmyrkkyä, joka pelasti päivämme.

Lopuksi käytiin katsomassa Ruta del Sillarin veistokset, jotka ovat rakennettu viime vuosina, 2014 alkaen. Materiaalina on käytetty sillar-kiveä, joka on peräisin läheisistä tulivuorista. Samaa materiaalia käyttivät espanjalaiset kaupungin ikonisimmissa rakennuksissa, kuten Santa Catalinan luostarissa tai Arequipan katedraalissa.

Illallinen Picanteriassa La Nueva Palomino

Illalla kävimme syömässä ihanassa ja aidossa perheomisteisessa picanteria-ravintolassa nimeltä La nueva Palomino. Tämä paikallinen ravintola on hyvin suosittu. Kun saavuimme oli pitkät jonot ja jouduimme odottamaan yli tunnin. Just ja just päästiin sisään ennen kun kaikki ruoat oli loppunut. Saatiin onneksi maistettua Cuy pepian, eli marsua, joka yllättäen maistui varsin kanamaiselta. Marsun kera tarjoillaan Sangoa, puuron näköistä makeaa velliä. Ruokakokemus oli aivan aintulaatuinen.

Cusco


Aikaisin aamusta noin kello 5:45 lähdimme bussilla kohti Cuscoa. Pitkä istuminen oli edessä, sillä perillä olimme vasta joskus kello 18.30 aikataulun mukaan. Matkalla onneksi pysähdyttiin kahdesti.

Bussin hiljalleen noustessa ylöspäin vuoristoteitä, aloimme tuntea, kuinka oheneva ilma vaikutti kehoissamme. Hengitys kävi raskaammaksi ja päänsärky alkoi hiljalleen hiipiä sisään. Selvät oireet vuoristotaudista. Varautuneina tähän tilanteeseen olimme onneksi ostaneet mukaan luontaislääkettä nimeltä AntiVital. Myös imeskelimme kokakarkkeja.

Lagunillas järvi

Matka meni yllättävän nopeasti, kun ihaili maisemia Andien yli. Bongasimme myös alpakoita bussin ikkunasta. Pysähdyimme ensimmäisen kerran näköalapaikkaan, josta on maisema järveen nimeltä Lagunillas. Siellä on kyltti, jossa on merkitty korkeus: 4.444 metriä merenpinnan yläpuolella. Tämä oli korkein piste meille koko reissussa.

Alueella oli myös pikku kauppa, josta pystyi ostaa syötävää (lähinnä keksiä, sipsiä ja pullaa) ja juotavaa. Me ostimme nyt ensimmäistä kertaa cocasta tehtyä teetä. Meillä oli mukana oma termospullo, johon ne kaatoivat kuuman cocateen.  Maku muistutti paljon vihreää teetä ja ihanasti lämmitti kylmässä ilmassa samalla kun ihailimme järven maisemia. Vessat löytyi myös ja paikalliset perulaiset myivät käsitöitä ja muita tuotteita.

Marangani: pieni kylä vuorien keskellä

Matka jatkoi bussilla pitkin Andeja. Puolenpäivän tienoilla pysähdyimme syömään Maranganiin, pieneen kylään vuorien keskellä. Peru Hop oli järjestänyt yhteistyössä paikallisen ravintolan kanssa buffetlounaan matkustajilleen. Hinta oli 12€ per henkilö. Kylässä ei juuri muuta ravintolaa ollut tarjolla, joten vaihtoehtoja oli rajoitetusti. Ruokailun jälkeen saimme hetken aikaa tutustua rauhalliseen Maranganin kylään.

Pienen tauon jälkeen lähdimme taas liikkeelle kohti Cuscoa. Osa bussissa olleista ihmisistä oli menossa Punoon. Joten he jäivät myöhemmin pois Cabanillasin kylän kohdalla ja jatkoivat sieltä eri bussilla.

Cusco

Saavuimme Cuscoon vähän ennen kello 18:00. Peru Hop -bussi jätti meidät aika lähelle meidän hotelliamme, jonne oli noin 10 min kävelymatka. Katari apart hotel at Qorikancha oli ihan keskustan lähellä. Jaksoimme vielä koko päivän matkustamisen jälkeen hieman juhlistaa Yolandan syntymäpäivää.

Syntymäpäiväjuhlat Cuscossa: Morena Peruvian Kitchen

Halusimme juhlistaa Yolandan syntymäpäivää erityisellä tavalla ja päätimme kysyä hotellin henkilökunnalta suosituksia perulaisesta ravintolasta. He suosittelivat Morena Peruvian Kitchenia, joka on tunnettu paikallisten herkkujen tarjoilusta ja kansainvälisestä tunnelmastaan.

Ravintola sijaitsi noin 800 metrin päässä hotellista. Se oli sen verran suosittu paikka, että jouduimme jonotuslistalle. Jonotusaika oli noin puolitoista tuntia. Odotellessa tutkittiin Cuscon eläväistä iltaelämää ja kauniita katuja. Lopuksi kävimme juomassa drinkit viereisessä ravintolassa.

Kun vihdoin meidät kutsuttiin pöytään Morena Peruvian Kitchenissa, tunnelma ravintolassa ylitti odotuksemme. Annokset olivat visuaalisesti houkuttelevia sekä todella herkullisia. Hinnat vaihtelivat 11-15€ per annos, mikä oli erittäin kohtuullista ottaen huomioon ruokien laadun.

Hieman tutustumista Cuscoon

Seuraavana aamuna kävimme hieman tutustumassa ja ihastelemassa Cuscon nättiä arkkitehtuuria ja kulttuuria. Hotellin lähellä oli Santo Domingo luostari, joka tunnetaan myös nimellä Qorikancha. Tämän jälkeen kävelimme Plaza de Armasin keskustaan. Aukion varrella sijaitsee myös Cuscon katedraali ja Compañía de Jesús kirkko. Kapeita katuja pitkin saavuimme alueelle, jossa on muurattu rakennukseen kaksitoistakulmainen kivi, josta näkee inkojen jäljen. Lopuksi kävimme aamupalalla Mercado de San Pedrossa. Lisää Cuscon nähtävyyksistä kerromme tässä artikkelissa erikseen.

Puolenpäivän aikaan siirryimme Pavitoskadun varrelle, josta minibussit lähtevät päivittäin Ollantaytamboon. Tarkoitus oli vierailla Ollantaytambo Inka-raunioilla ennen siirtymistä Machu Picchua kohti. Voit lukea erikseen, kuinka matkustaa Machu Picchuun sekä meidän kokemuksemme.

Puno


Machu Picchun seikkailun jälkeen palasimme Cuscoon ja lähdimme taas yöbussilla kohti Punoaa. Kaikkien matkustajien unet katkesivat, kun keskellä pimeää yötä bussi pysähtyi äkillisesti. Rengas oli puhjennut keskellä matkaa. Korjaustyöt kestivät noin tunnin. Lopulta kun rengas oli saatu vaihdettua, matka jatkui kohti Punoaa. Saavuimme tietenkin myöhässä, mutta tällaiset pienet vastoinkäymiset ovat vain osa suurta seikkailua.

Uros-saaret: Turistinähtävyys Titicacajärven sydämessä

Meillä oli varattu retki aamulla Uros-saarille Titicacajärven sydämessä. Olimme perillä noin tunnin myöhässä, ja aluksi kaduimme, kun olimme varanneet retken heti aamusta putkeen. No onneksi retki kesti lopulta vain tunnin. Normaalissa tilanteessa kesto on noin 2 tuntia.

Meitä oli noin 10 ihmistä ja meidät siirrettiin venekyydillä saarelle, jossa opas kertoi vähän alueen historiasta. Tämä oli varmaan järkevin osuus. Kulttuuridemonstraation jälkeen Uru-kansa toivotti meidät tervetulleiksi ”koteihinsa”. Vierailu paljasti kuitenkin, ettei siellä todellisuudessa asuttu, vaan kyseessä oli lavastettu turistikohde. Paikalliset naiset pyrkivät kauppaamaan itsetekeminään esittelemiään matkamuistoja, mutta ostajia ei tuntunut löytyvän. Kun myyntiponnistelut eivät tuottaneet tulosta, ilmassa oli havaittavissa pientä tyytymättömyyttä.

Yleisesti ottaen joukossamme tuntui vallitsevan pettymys siitä, mitä Uros-retki konkreettisesti piti sisällään. Itse venematka edestakaisin vei pääosan ajasta. Onneksi ihastelimme venematkalla sentään maisemia maailman korkeimmalla purjehduskelpoisella Titicaca järvellä. 3800 metrin korkeudessa oleva järvi on myös Etelä-Amerikan suurin.

Puno – Järvenrantakaupungin letkeä tunnelma

Aamun Uros-saariretken jälkeen meidät vietiin taksilla Punon hotellille. Menimme siellä heti hetkeksi nukkumaan. Myöhemmin, kun olimme vähän levänneet, kävimme kiertämässä keskustassa ja syömässä perulaista keittoa ja aivan tavallista pizzaa. Hirmuisesti ei ole mitään isoja nähtävyyksiä Punossa, eikä se haittaa. Iltapäivä kului leppoisasti ihmisten menoa seuratessa. Kaupunki oli täynnä elämää ja värien loistoa, mikä sai meidät entisestään rakastumaan Perun ainutlaatuiseen kulttuuriin. Lopuksi, ennen kuin siirryimme takaisin hotellille, löysimme markkinat, joissa myytiin käsintehtyjä tuotteita. Päädyimme ostamaan lämpimät alpakanvillasta itsetehdyt käsineet paikallista mummoilta.

Seuraavana päivänä jatkoimme matkaa Bolivia Hop bussilla Bolivian puolelle Copacabanaan. Kahdeksan päivän seikkailun jälkeen Peru tulee olemaan meidän elämän muistoissamme ikuisesti. Bussimatkat, ruoka, kulttuuri sekä luonnonkauneudet ovat jättäneet pysyvän jäljen.

Toivomme, että tarinamme on ollut hyödyllinen sekä inspiroinut teitä etsimään omia unohtumattomia kokemuksia Perussa.

Saattaisit myös pitää näistä:

Vastaa